Puheenjohtajalta: Hankintalain muutos lähestyy – aika uudenlaisille kumppanuuksille

13.2.2025 | Uutiset

Hankintalain uudistusta koskeva lainsäädäntöesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Hallituksen tavoitteena on viedä lakiesitys eduskuntaan syksyllä 2025. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2026 alussa.

Uudistuksen seurauksena myös in house -yhtiöiden asema muuttuisi: jatkossa julkisen toimijan olisi omistettava vähintään 10 % sidosyhtiöstä, jotta hankinnat voidaan tehdä ilman kilpailutusta. Tämä minimiomistuksen raja on uusi vaatimus in house -yhtiöille, joskin myös jo nykyisessä EU:n ja kotimaisessa oikeuskäytännössä on suhtauduttu kielteisesti siihen, että näennäisen pienet omistusosuudet olisivat riittäviä sidosyksikkövaatimusten kannalta.

Uudistus tulee muuttamaan merkittävästi kuntien ja hyvinvointialueiden sekä in house -yhtiöiden toimintaa, ja edellyttää nykyisten toimintamallien huolellista arviointia ja muuttamista. Samalla se toisaalta tarjoaa mahdollisuuden kehittää palveluja entistä tehokkaammiksi.

Avoimuus on kaikkien etu

Numera Palveluissa nähdään, että nykyisiä toimintamalleja kannattaa arvioida avoimesti ja faktapohjaisesti. Hyvin toimivat ja johdetut yhtiöt mukautuvat muutoksiin. Keskeistä on kustannustehokkuuden parantaminen ja palvelun laatu, ja toimiva yhteistyö asiakkaiden kanssa.

Jokainen asiakas arvioi tietenkin itse, mitkä palvelut kannattaa tuottaa itse ja mitkä on järkevää hankkia ulkopuolelta. Tukipalvelujen tuottajana uskomme, että kuntien ja hyvinvointialueiden on luontevaa keskittyä ydintehtäviinsä ja varmistaa, että tukipalvelut järjestetään kustannustehokkaasti. Volyymipohjaisissa tukipalveluissa tehokkuus syntyy keskittämisestä – harva asiakkaistamme on riittävän suuri tuottaakseen nämä palvelut itse kannattavasti. Tukipalvelut voidaan järjestää tehokkaasti sekä in house -yhtiössä että yksityisen toimijan kautta, kunhan volyymiä on riittävästi. Toiminta ratkaisee, ei omistusmuoto.

Siirtymäaika on viisasta hyödyntää

Lainsäädäntöuudistus on merkittävä muutos, ja sen toteuttaminen edellyttää riittävää siirtymäaikaa. Esitetty siirtymäaika 2026–2027 on lyhyt, kun otetaan huomioon talous- ja palkkapalvelujen omistusjärjestelyt, järjestelmäuudistukset sekä hankintalain mukaisten kilpailutusten vaatima aika. Siirtymäajan on oltava riittävän pitkä, jotta toimijoilla on mahdollisuus mukauttaa toimintansa uuteen lainsäädäntöön ilman, että palveluiden jatkuvuus vaarantuu.   

Jotta siirtymäajan lopussa syntyvä kilpailutusten ruuhka vältetään, tulisi varmistaa, että in house -yhtiöillä on kannustin tehdä tarvittavat omistus- ja toiminnalliset muutokset hyvissä ajoin. Asiakassopimuksia olisi perusteltua voida jatkaa siirtymäajan loppuun asti myös tilanteessa, jossa in house -yhtiö siirtyy markkinaehtoiseen toimintaan ennen siirtymäajan päättymistä. Tämä edistäisi lakiuudistuksen tavoitetta kilpailun lisääntymisestä ja varmistaisi hallitun siirtymän uuteen toimintamalliin.   

Tulevaisuus tuo mahdollisuuden kehittää parempia palveluja

Vaikka uudistuksessa on haasteensa ja puutteensa, ei pidä unohtaa uudistuksen tuomia mahdollisuuksia. Muutokset tehdään usein vasta pakon edessä, mutta nyt käsillä on tilaisuus kehittää koko yhteiskuntaa hyödyttäviä toimintamalleja, jotka ovat aiempaa läpinäkyvämpiä ja tehokkaampia. Tavoitteemme on varmistaa julkisten varojen vastuullinen käyttö, ja siksi uudistusta kannattaa tarkastella hallittuna siirtymänä kohti parempia ja vaikuttavampia palveluja.

Vesa Silaskivi
hallituksen puheenjohtaja